Auringonjumala Helios ja rakastamamme Rodos
Monet meistä suomalaisista vannomme Rodoksen kauneuden ja ainutlaatuisuuden nimiin. ”Ruusujen” saarenakin tunnettu lomakohde on ollut meidän pohjolan mörököllien suuntana jo vuosikymmeniä ja joka vuosi tuhannet Suomi-neidot ja -leijonat kirmaavat kilpaa sen hietikoille. Rodos yhdistetään ruusujen lisäksi maailmalla, ja etenkin Kreikassa, auringonjumalaan Heliokseen. Tässä pikainen oppitunti Helioksesta.
Helios oli auringon ruumiillistuma kreikkalaisessa mytologiassa. Toisinaan häntä kutsuttiin myös Titaniksi tai Hyperioniksi. Helios oli vastuussa päivän vaihtumisesta yöksi ja sitten taas yön vaihtumisesta päiväksi. Hän nimittäin hurjasteli taivaalla auringonmuotoisilla vaunuillaan ja sukelsi sitten maata ympäröivään mereen vilvoittelemaan. On siis juuri Helioksen ansiota, ettet joudu olemaan töissä kellon ympäri.
Helios mainitaan myös Odysseuksen retkissä, sillä Odysseus miehineen päätyi auringolle omistetulle saarelle, jolla laidunsivat auringon pyhät, punaiset lehmät. Muillakin kuin intialaisille siis oli pyhiä lehmiä. Vaikka Odysseus viisaana miehenä kielsi kumppaneitaan koskemasta pyhiin lehmiin, nämä kuitenkin ruokavarojen huvettua söivät muutaman. Helioksen tyttäret kertoivat isälleen tapahtuneesta, joka tuohtuneena vaati itseään pääjumala Zeusta tappamaan Odysseuksen seurueen. Muussa tapauksessa Helios nappaisi aurinkonsa ja veisi sen paistamaan manalaan. Eipä Zeuksella siis ollut muuta vaihtoehtoa, kuin upottaa Odysseuksen laiva, ja vain Odysseus selvisi ryöpytyksestä hengissä.
Rodos oli Helioksen ikioma saari. Myytin mukaan Olympoksen pääjumala Zeus jakeli jumalaystävilleen maapallolta alueita, mutta koska Helios oli teillä tietämättömillä, jäi hän myös ilman omaa maataan. Niinpä Helios ehdotti Zeukselle, että hänelle annettaisiin se maapläntti, joka nousisi merestä seuraavana aamuna, kun Helios itse saapuisi horisontin takaa tulisilla vaunuillaan. Zeus suostui ehdotukseen, ja juuri Rodos sattui nousemaan seuraavana aamuna meren aalloista samaan aikaan Helioksen kanssa. Auringonjumala ihastui saareensa, ja saaren asukkaat puolestaan kunnioittivat jumalaansa niin suuresti, että rakensivat tälle yhden muinaisuuden ihmeistä, eli Rodoksen suuren kolossin.
Helios oli saamaansa tyytyväinen, ja hymyilee tänäänkin Rodoksen päällä leveästi meidän kaikkien iloksi.